Sunnuntai on eläkeläisten lepopäivä

Taas on yksi viikko mennyt nopeasti. Eläkeläisen elämä maistuu edelleen oikein mukavalta. Mietimme Tytin kanssa päivän to do -listan aina aamupalan jälkeen, kun köllimme sängyissämme ja sulattelemme kotona leivottua leipää sekä jogurttia ja hedelmäsalaattia. Yleensä hoidettavien asioiden listalla on vain muutama rasti, kuten irronneen napin ompelu tai kännykän prepaid-ajan ostaminen. Ei kovin vaikealta kuullosta, mutta silti ollaan joskus unohdettu päivän lista. :) Sunnuntaisin ei ole to do-listaa. Nukumme päiväunia, lueskelemme auringossa, hengaamme kahvilassa (kuva) kuuntelemme musiikkia ja relaamme, mietimme viikon tapahtumia. Ja usein kyllä väsyttääkin klubireissujen jäljiltä. :)


Tällä viikolla meidän arkea järisytti 2,5 Richterin asteikon maanjäristys. Olimme lähdössä kouluun, kun yhtäkkiä kuului kova jyrinä ja tuntui pientä tärinää. Aivan kuin jättirekka olisi ajanut viiden sentin päästä ohi. Järistyksen keskus oli noin 15 kilometrin päässä Windhoekista eikä kukaan loukkaantunut. Pienoinen tremor on ollut hyvä keskustelunavaaja loppuviikon ajan.

Keskustelua ei ole tarvinnut välttää koulussakaan. Käsittelimme mediamarkkinoinnin tunnilla sukupuolien esittämistä mainoksissa. Ryhmässäni oli mies isolla M:llä, jonka mielestä naisen paikka on keittiössä ja yrityksen toimitusjohtaja ei ole mitään, jos hän kulkee töihin junalla tai pyöräilee. Mulla meinaisi otsasuoni puhjeta, kun kuuntelin tän miehen ajatuksia. Hänen mielestään musta nainen ei esiintyisi mainoksessa käsi paljaan rintamuksen suojana, mutta valkoiselle naiselle se ei ole ongelma. Kuulemma mustat on konservatiisempia. Voi apua! Siis voitteko kuvitella että ihmiset oikeasti ajattelee noin? Mä kyllä annoin palaa tiukasti, kun väitin ettei värillä ole tässä asiassa mitään väliä. Mun uskoakseni kukaan nainen ei halua olla seksiobjekti! Ja kukaan ei halua tulla arvostelluksi ulkonäön perusteella, vaan sydämellä ja ajatuksilla on oikeasti väliä.

Lauantain vietin uutiskirjoittamisen opettajamme tyttären Yozikan kanssa. Kirjoitimme kutsuja tytön 8-vuotissynttäreille, pulikoimme altaassa ja leikimme läpsyleikkejä niin kuin aina ala-asteella tyttöjen kanssa tehtiin ja laulettiin. Mun mielestä me laulettiin nalleista ja karkeista, täällä laulettiin juhlista ja poikaystävistä. :) Oli ihana tyttöjen päivä ja mun namibialainen prinsessa on tosi suloinen.

Tyttöleikkien jälkeen lähdettiin puistoon kuuntelemaan Namibian suosituimpia artisteja. Ihania rytmejä, kauniita sanoituksia ja mieletön meiniki. Yozika sanoi mulle, että "you dance very funny", mutta siellähän bailattiin mustien seassa Tytin kanssa melkein ainoina valkoisina. Jatkettiin luokkakaverimme Sakyn kanssa iltaa vielä mustien suosikkiklubille tanssimaan ja pelaamaan bilistä.



Tämä sunnuntai on erilainen, sillä mennään illalliselle Puccinin omistajan luokse. Vietämme täällä vajaat puoli vuotta oleskelleen amerikkalaisen ystävämme Markin läksiäisiä. Tällä viikolla Pucciniin saapui myös uusi suomalainen Suvi-Tuuli. Suomi on täällä hyvin edustettuna.



Eläkeläinen Saara toivottaa mukavaa sunnuntai-iltaa ja uutta viikkoa! Pitäkää huoli itsestänne. Haleja. S